Mielenterveyspalvelut kuntoon maailman onnellisimmassa maassa

Kerron teille tarinan.

Pitkäaikainen ystäväni oli lukioiässä vaikeassa tilanteessa. Hänen suunnitelmansa ammattiurheilijan urasta kariutuivat verrattain äkillisesti. Kyse ei ollut isosta dramaattisesta loukkaantumisesta tai muusta vastaavasta, vaan tie nousi pystyyn monien sattumien summan seurauksena.

Ystäväni oli edelleen fyysisesti ihan kunnossa. Nuorella iällä tapahtunut tragedia kuitenkin vaikutti ystäväni mielenterveyteen voimakkaasti. Piti miettiä uusia tavoitteita ja uutta suuntaa elämälle. Tulevaisuudennäkymät muuttuivat sumuisiksi ja motivaatio oikeastaan kaikkea tavoitteellista tekemistä kohtaan hävisi. Ilo katosi elämästä. Lukiosta valmistuminen oli vaakalaudalla.

Ystäväni kuitenkin valmistui lukiosta hyvin arvosanoin, meni yliopistoon, opiskeli ja lopulta saavutti akateemisen tutkinnon. Hän tekee töitä, tuottaa verotuloja yhteiskunnalle ja elää kaikin puolin tasapainoista elämää. Mikä hänet sitten pelasti? Hänet pelasti pääsy mielenterveyspalveluiden piiriin sillä sekunnilla, kun hän ongelmistaan koulupsykologille mainitsi. Kaikki eivät nyky-Suomessa ole kuitenkaan yhtä onnekkaita.

Kelan tilastojen mukaan yhä useampi alle 40-vuotias saa täyttä kansaneläkettä. 16-39 -vuotiaiden kansaneläkettä saavien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia ja taustalla on usein mielenterveyden häiriöt. Tuoreimpien tilastojen mukaa masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kuitenkin vain noin kymmenen prosenttia on saanut riittävää hoitoa. Näin ei voi jatkua.

Mielenterveyspalveluihin tulee panostaa. Tässä monella nousee tietysti kysymys siitä, kuka maksaa ja onko meillä varaa. Satsaus mielen sairauksien hoitoon on kuitenkin nähtävä ennemminkin sijoituksena kuin kulueränä sekä panostuksena yleiseen yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että yhä useampi parhaassa työiässä oleva jää pois työelämästä, tai syrjäytyy jo ennen sen alkamista, mielenterveyteen liittyvien sairauksien vuoksi. On parempi puuttua tilanteeseen tehokkaasti heti ongelmien alkuvaiheessa, jolloin kulut jäävät pieniksi ja hallituiksi, kuin antaa ongelmien pitkittyä, mikä johtaa toistuviin sairaslomiin ja pahimmillaan aivan liian varhaiseen eläköitymiseen.

On muistettava, että hyvinvointiyhteiskunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on auttaa hädänalaisia. Apu tehoaa parhaiten, kun sen piiriin pääsee nopeasti ja aikaisessa vaiheessa.

Konkreettiset ehdotukset:

• Lisätään perusterveydenhuollon psykologipalveluita
• Panostetaan nuorten psykoterapiapalveluihin
• Puolitetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden hoitotakuun hoitoonpääsyaika nykyisestä kolmesta kuukaudesta puoleentoista kuukauteen.