Työperäisestä maahanmuutosta eväät huoltosuhteen korjaamiseen

Yksi yhteiskuntamme suurimpia haasteita nyt ja tulevaisuudessa on maahanmuuttajien työllistyminen. Kiistämättä paras tapa integroitua yhteiskuntaan on työpaikan löytäminen. Työllistyessään yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa oman panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Valtiolle yhdenkin maahanmuuttajan työllistyminen tarkoittaa säästämistä, jopa vaurastumista, kun maahanmuuttaja siirtyy verotulojen kuluttamisesta niiden tuottamiseen. Tämä hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa sekä taloudellisella, että sosiaalisella tasolla. Yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen ja valtio säästää, jopa vaurastuu, kun maahanmuuttaja tuottaa verotuloja niiden kuluttamisen sijaan. Loikka ns. kulu-puolelta tuotto-puolelle on merkittävä.

Samalla työmarkkinat ovat muuttuneet globaaleiksi, halusimme sitä tai emme. On vihdoin aika ymmärtää tarveharkinta hassuna historiallisena jäänteenä, ja jättää se menneisyyden suljettujen rajojen aikaan, sinne minne se kuuluukin. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Jos suomalainen yritys haluaa palkata ulkomaalaisen työntekijän, ei valtion kuuluisi enää puuttua asiaan.

Nykyinen kotouttamisprosessi kestää parhaimmillaankin vuosia ja on yksinkertaisesti liian hidas, turhan kallis ja kohtelee työnhakijaa holhoavasti. Lähdemme siitä, että maahanmuuttajan tulee ennen kaikkea osata suomen kieltä ennen kuin hän on valmis työmarkkinoille. Tämä ei onneksi ole enää tätä päivää. Varsinkin pääkaupunkiseudulla työpaikat ovat muuttumassa yhä enenevissä määrin englanninkielisiksi, joten vanhanaikaista kielirajoitetta ei enää samassa määrin ole. Voimme poistaa vuosia hukkaan heitettyä kotouttamisaikaa hyväksymällä sen tosiasian, että Suomessa on jo mahdollista työllistyä pelkällä englannin kielen osaamisella.

Henkilökohtaisesti veisin asian vielä pidemmälle ja nostaisin englannin Suomen kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Espoo on jo virallisesti kolmikielinen kaupunki - miksei koko Suomi voisi olla? Käytäntö on monilla yhteiskunnan osa-alueilla jo tämä. Suomalaisenkin on erittäin hankala suorittaa esimerkiksi korkeakoulututkintoa ilman englannin taitoa.

Laskeva syntyvyys ja väestön vanheneminen ovat johtaneet siihen, että maamme huoltosuhde on traagisen heikko. Vuonna 2016 huoltosuhde oli 142. Tämä tarkoittaa, että jokaista sataa työssäkäyvää henkilöä kohden 142 henkilöä ei ollut töissä. Tähän joukkoon kuuluvat lapset, vanhukset, varusmiehet, opiskelijat ja työttömät. Sata veronmaksajaa siis kustansi lystin 142 henkilölle. Ei tarvitse olla kummoinenkaan tilastotieteilijä todetakseen, että asiat eivät ole nyt aivan kunnossa. Tämä johtaa yksinkertaisesti siihen, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja nopeasti.

Työperäiseen maahanmuuttoon, kansainvälisten osaajien houkutteluun ja maahanmuuttajien kotouttamiseen minulla on viisi konkreettista muutosehdotusta:

1. Palkkatuki kaikille maahanmuuttajille (ja kantaväestölle). Maksetaan mieluummin 6-12 kuukautta määräaikaista tukea yritykselle henkilön työllistämisestä, kuin pahimmassa tapauksessa vuosia tai jopa vuosikymmeniä työttömyystukia ei mistään.

2. Tarveharkinta on poistettava kokonaan. Samalla Suomeen tuleville opiskelijoille pitäisi myöntää automaattisesti kahden vuoden työviisumi opintojen jälkeen.

3. Työ ensin -periaate kotouttamiseen. Vuosien, viikonpäivien ja kuukausien opiskelu luokkahuoneessa muiden maahanmuuttajien kanssa ei johda mihinkään - se reitti on jo nähty. Maahanmuuttajat pitää saada töihin ensimmäisen yhdeksän kuukauden kuluessa maahantulosta. Kielen oppii oikeassa tosielämän vuorovaikutuksessa työelämässä.

4. Kahden vuoden ansiotuloon kohdistuva verohuojennus työperäiselle maahanmuuttajalle. Tätä tarjoaa esimerkiksi Hollanti. Suomeen ei tällä hetkellä huippuosaajia ilmastolla eikä verotuksella houkutella. Verotukseen voimme kuitenkin vaikuttaa. Tilapäinen verohuojennus ansiotuloihin luo vetovoimaa ja toimii viestinä: tervetuloa tänne töihin! Otetaan tänne mieluummin osaaja maksamaan hetken hieman pienempiä veroja. Suomen kannalta tärkeämpää on, että osaaminen ja verotulot päätyvät Suomeen, kuin muualle. Näin kaikkien yhteinen kakku kasvaa.

5. Englannista kolmas virallinen kieli. Tämä toimisi niin ikään vetovoimatekijänä ja viestinä maailmalle.

Oma kantani maahanmuuttoon on selvä: Suomeen voidaan ottaa maahanmuuttajia niin pitkään, kun se vain parantaa nykyistä huoltosuhdetta.

Maahanmuuton täytyy kuitenkin toimia suomalaisten ehdoilla, kulttuuria, lainsäädäntöä ja länsimaalaisia oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen. Tehdään maahanmuutosta voimavara, ei taakka yhteiskunnalle.

Äänestämällä Danielia annat äänesi tämänkin asian taistelun puolesta.